Šlesersistä puhutaan paljon pahaa, mutta vielä enemmän hyvää. Mikä siitä on totta ja mikä keksittyä? Keräsimme kaiken avoimista lähteistä ja tarkistimme jokaisen kohdan. Jokaisessa on linkki lähteeseen. Tiedätkö jotain, mitä meiltä puuttuu, tai löysitkö epätarkkuuden? Kirjoita chatbotillemme Telegramissa ja liitä mukaan todiste.
Tilanne 03.11.2026
≈ 3 mrd. € on jo saatu: oleskeluluvat, matkailu, EU-rahat, palkat, verot. Lisäksi 3 mrd. €:n Riga Waterfront on rakenteilla.
≈ 10,3 mrd. € mukaan lukien vaikutus hänen lähtönsä jälkeen (arvio)
Vahvistettu: vanhan puolueen maksamaton velka. Todistamattomien digi-tv-asian 3 milj. euron kanssa enintään 3,75 milj. €.
Šlesersin toiminnan hyöty on haittoja suurempi 7 900-kertaisesti
Noin 597 milj. € vuodessa, 19 € sekunnissa. Vuosivauhdit laskettu yhteen: oleskeluluvat keskimäärin 113 milj. €, matkailijoiden kulutuksen kasvu vuoteen 2008 mennessä 397 milj. €, LDz:n palkkojen kasvu vuoteen 2007 mennessä 63 milj. €, Rimin sosiaalivero 22 milj. €, sataman verot 2,4 milj. €.
Vuonna 2014 oleskelulupaohjelma toi 447,5 milj. €, vuonna 2024 enää 18,4 milj. €. Ero on noin 429 milj. € vuodessa. Šlesers vastusti ohjelman tiukentamista. Osansa oli myös koronalla ja sillä, että Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset eivät ole vuodesta 2022 saaneet oleskelulupia.
Kansio · Asia nro 1970-01-22 · Lähteet: avoimet
Asiakirjoin vahvistetut ansiot
Aloitti Norjassa. Yhdessä norjalaisten sijoittajien Varnerin ja Hagenin kanssa hän toi Latviaan Rimin, Narvesenin, Cubusin ja Dressmannin, kauppakeskukset Galerija Centrs, Mols, Origo ja Olimpija sekä Radisson Blu -hotellit.
Omien sanojensa mukaan hänestä tuli miljonääri jo 90-luvulla, ennen politiikkaa, Frank Varnerin kanssa tehdyissä hankkeissa.
Sopi Ryanairin tulosta. Matkustajia oli 0,71 miljoonaa vuonna 2003 ennen Ryanairin tuloa, 3,16 miljoonaa vuonna 2007 ja 4,07 miljoonaa vuonna 2009. airBalticista tuli Baltian suurin lentoyhtiö.
Uudelleentarkistus: usein kirjoitetaan ”kymmenkertainen kasvu”. Virallinen tilasto vahvistaa 5,7-kertaisen kasvun vuosina 2003–2009. Se riittää ilman liioitteluakin.
Vuonna 2008 Latvian BKT laski 4,6 %, vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 18 %. Työttömyys nousi 4,9 %:sta 11 %:iin. Samaan aikaan:
Hän oli ministerinä maaliskuuhun 2009 asti. Hänen vastuullaan olleet alat supistuivat kriisissä vähemmän kuin talous kokonaisuutena tai jopa kasvoivat.
Ohjelma on toiminut 1. heinäkuuta 2010 lähtien, keskellä kriisiä. Vuosina 2010–2024 se houkutteli noin 1,64 mrd. €, ja lupia myönnettiin noin 19 900. Pelkästään kolmena ensimmäisenä vuonna tuli 419,2 milj. latia. Šlesers kutsuu ohjelmaa omaksi aloitteekseen ja arvioi sen kokonaisvaikutukseksi Deloitten tutkimuksen perusteella 1,5 mrd. latia.
Lain laatijaa ei mainita virallisissa asiakirjoissa. Šlesers on itse sanonut olevansa kiinteistökehittäjänä henkilökohtaisesti kiinnostunut ohjelmasta.
Lasten- ja perheasiain ministeriötä johti hänen puolueensa LPP, ministerinä Ainārs Baštiks. Käyttöön otettiin ”äitien palkat”, elatusavun takuurahasto ja noin 300 leikkipaikkaa. Sijaisperheitä oli yli 400 aiemman 15:n sijaan.
Syntyvyyden 24 %:n kasvusta kertoo Baštiks itse. Riippumatonta laskelmaa emme löytäneet. Šlesersin henkilökohtaista roolia kuvaa hänen puolueensa esite.
Voisi asua missä tahansa, mutta asuu Riiassa. Muuta kansalaisuutta ei ole. Ehdokasilmoituksessa kaikki kiinteistöt ovat Latviassa: Riika, Jūrmala, Dobele, Preiļi. Myös perheyritys on täällä: satamakonserni Riiassa ja Riga Waterfront -rakennushanke.
Lapset jäivät Latviaan ja tekevät työtä sen hyväksi: Edvards on Riian kaupunginvaltuustossa, Ričards oli Saeiman jäsen, Dana työskentelee Latvia ensin -yhdistyksessä. Hänen puolueensa tunnuslause: Latvian ja sen kansan edut aina ensin.
Naimisissa Inese Šleseren kanssa vuodesta 1992, heillä on viisi lasta. Myös pojat Edvards ja Ričards ovat lähteneet politiikkaan.
Talousministeri (1998–1999), varapääministeri (2002–2004), liikenneministeri (2004–2009), Riian varapormestari (2009–2010). 7.–10. Saeiman jäsen.
Hanke on abudhabilaisen rakennuttajan Eagle Hillsin, jonka perustaja loi Emaarin. Šlesersin perhe on mukana pienellä osuudella, rahat sijoittaa investori. Andrejsalan entisille satama-alueille on suunniteltu 8 000 asuntoa, liikkeitä, hotelleja, kouluja, risteilyterminaali ja rantabulevardi.
Työmaa työllistää jo rakentajia, ja valmistuttuaan alue tuo verotuloja, asuntoja ja palvelualan työpaikkoja.
Työpaikkojen määrää ei lähteissä ole vielä mainittu. Mainoskuvien tornitaloja ei ole vielä hyväksytty: niitä varten tarvitaan uusi asemakaava.
2022: Latvia ensin -puolue pääsi Saeimaan, 9 paikkaa; hän itse oli äänestäjien ”plussien” kärkijoukossa. 2025: ensimmäinen sija Riiassa, 18,17 %. 2026: 13,08 % ja 17 paikkaa, Saeiman toiseksi suurin voima.
Jokainen syytös ja miten se päättyi
KNAB tutki vuosia Ridzene-hotellissa nauhoitettuja keskusteluja. Syytettä ei koskaan nostettu. Syyttäjä ei löytänyt näyttöä siitä, että hän olisi tavoitellut laitonta vaikutusvaltaa tai että hänelle olisi tarjottu mitään; yksi hänen lauseensa nauhalla tulkittiin kieltäytymiseksi tällaisesta kaupasta. Yritysten piilo-omistusta ei ole todistettu. Asia lopetettiin, ja vuonna 2018 ylempi syyttäjä tarkisti päätöstä yhdeksän kuukautta ja jätti sen voimaan.
Šlesersin kanta: KNAB järjesti vuonna 2011 poliittisen näytöksen, mutta ei koskaan näyttänyt todisteita yleisölle.
Saeima kieltäytyi sallimasta kotietsintää kansanedustaja Šlesersin luona, eikä etsintää koskaan tehty. Presidentti Zatlers käynnisti kansanäänestyksen, ja 94,5 % äänestäneistä kannatti hajottamista. Tapahtuma on tosiasia. Itse juttu, jonka vuoksi etsintälupaa pyydettiin, ei edennyt oikeuteen ja lopetettiin.
Syyttäjän mukaan hanketta kallistettiin keinotekoisesti Hannu Digital -yhtiön kautta (noin 3 milj. €). Šlesersille vaadittiin 65 000 euron sakkoa, ei vankeutta.
Šlesersin kanta: juttu on lavastettu, sopimukset allekirjoitettiin jo Dombrovskisin hallituksen aikana ja ministeriöt hyväksyivät ne, ja valtio hyötyi digi-tv:stä satoja miljoonia. Tila: ei tuomittu, asia on venynyt noin 20 vuotta.
Näin sanoi Dmitri Muratov, venäläisen Novaja Gazetan päätoimittaja ja vuoden 2021 Nobelin rauhanpalkinnon saaja, YouTube-haastattelussa. Latvialaiset tiedotusvälineet levittivät hänen sanojaan 30. syyskuuta 2022, Saeiman vaalien aattoiltana. Šlesers ei enää ehtinyt vastata ennen äänestystä.
KNAB tutki väitettä lähes kaksi vuotta ja ilmoitti vuonna 2024: vahvistusta ei ole. Muratov ei itse esittänyt todisteita, eikä SAB:lläkään ollut tällaista tietoa.
Šlesersin kanta: kyse on valheesta ja vaalien alla tehdystä mustamaalauksesta. Hän vaati itse KNABia ja turvallisuuspoliisia aloittamaan tutkinnan kunnianloukkauksesta. Mikä on totta: politiikasta lähdettyään hän perusti logistiikkayhtiön yhdessä Venäjän rautateiden (RŽD) kanssa, minkä SAB:n johtaja vahvisti.
Vuoden 2006 Saeiman vaaleissa LPP/LC ylitti kulukaton noin 401 000 latilla. KNAB arvioi puolueen velaksi valtiolle 528 870 latia eli noin 752 500 €. Puolue rekisteröitiin uudelleen ja lakkautettiin vuonna 2011, eikä velkaa koskaan maksettu. Tuomioistuin ei ratkaissut tätä velkaa.
Šlesersin kanta: sakko oli hänen KNABin sisällä olleiden vastustajiensa poliittinen tilaustyö. Asiakirjoja, jotka vahvistaisivat tai kumoaisivat tämän, emme löytäneet avoimista lähteistä.
7. joulukuuta 2013, jo ennen sotaa, Vienoti Latvijai (”Yhtenäisinä Latvian puolesta”) -puolueen kokouksessa hän sanoi, että hallituksen pitää istua samaan pöytään Venäjän johdon kanssa ja neuvotella, kuten Saksa tekee. Nämä ovat hänen omat sanansa, LSM tallensi ne.
Mitä tapahtui sitten: kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022, hänen puolueensa tuomitsi virallisesti Putinin hyökkäyksen ja erotti kaksi kansanedustajaa, jotka kieltäytyivät tukemasta tätä kantaa ja Ukrainan EU-ehdokasasemaa.
Kampanjan ”pääministeri Šlesers” maksoi Latvia ensin -yhdistys. KNAB katsoi sen puolueen mainonnaksi, eivätkä yritykset saa rahoittaa puolueita. Puolue velvoitettiin palauttamaan rahat. Kyse ei ole sakosta. Kesäkuuhun mennessä palautettiin 90 000 €, ja syyskuuhun mennessä puolue keräsi lahjoituksina koko summan. Virallista vahvistusta koko summan palauttamisesta ei vielä ole.
Šlesersin kanta: kyse on hänen henkilökohtaisesta kampanjastaan, julisteissa ei ole puolueen tunnuksia, ja itse laki on epäonnistunut.
Europarlamenttivaaleissa KNAB sakotti kolmea puoluetta, myös Latvia ensin -puoluetta, koska ne ilmoittivat vaalimateriaalien sijoittamisesta myöhässä. Summa kolmelle yhteensä: 2800 €.
Löysimme ja tarkistimme asiakirjoista ja avoimista lähteistä
Vuoden 2026 vaalien jälkeen Šlesers ilmoitti, että hänen puolueensa 17 kansanedustajaa ovat valmiita tukemaan pääministeri Andris Kulbergsin hallitusta jopa ilman ministerinsalkkuja. Hän lupaa äänestää Kulbergsin uudistusten sekä raskaiden, jopa epäsuosittujen ratkaisujen puolesta: virastojen yhdistämisen ja menoleikkausten.
Hänen johtaessaan liikenneministeriötä Euroopan komissio hyväksyi viisi Latvian liikennehanketta: 110,5 km Via Baltican ja A12:n tieosuuksia, 260 km raiteiden uusiminen itä–länsi-radalla, Ventspilsin ja Liepājan satamien liikenneyhteydet sekä Riian lentoaseman kiitotien pidentäminen 3 200 metriin. Kokonaisuudesta 384,3 milj. € EU maksoi 165,9 milj. €.
Pelkkä uusi kiitotie maksoi 23,5 milj. €. Lokakuusta 2008 lähtien Riika on ottanut vastaan raskaita koneita, kuten Airbus A340:tä ja Boeing 747:ää.
Toukokuussa 2005 hän sopi Tallinkin johtajan kanssa päivittäisestä Riika — Tukholma -linjasta. Linja avattiin huhtikuussa 2006, ja ensimmäisten 10 vuoden aikana se kuljetti 5,5 miljoonaa matkustajaa.
Vuonna 2007 hallitus hyväksyi hänen allekirjoittamansa liikenneturvallisuusohjelman: liikennekuolemat puolitetaan vuoteen 2010 mennessä. Tavoite saavutettiin vuotta etuajassa: 558 kuollutta vuonna 2001, 254 vuonna 2009. Latvia sai ETSC Road Safety PIN Award 2009 -palkinnon.
Asiantuntijat selittävät osan vuosien 2008–2009 laskusta myös kriisillä: teillä oli vähemmän autoja.
Kun Latvijas Pasts menetti miljoonia ja lehtien jakelu takkusi, hän ehdotti uutta johtajaa, ja hallitus antoi hänen ministeriönsä selvityksen perusteella postille luvan ottaa lainaa. Vuonna 2008 tappio pieneni neljäsosaan: 14,1 miljoonasta 3,66 miljoonaan latiin.
Hänen ministerikaudellaan valtion enemmistöomistaman airBalticin matkustajamäärä kasvoi 0,59 miljoonasta (2004) 2,6 miljoonaan (2008) ja laivasto 28 koneeseen. Pelkkä yhtiön sosiaalivero vuodelta 2008 oli 7 miljoonaa latia, noin 10 milj. €.
Heinäkuusta 2009 lähtien hän johti Riian vapaasataman hallitusta. Kriisivuonna 2009 satama käsitteli ennätykselliset 29,7 milj. tonnia, ja vuonna 2010 se ylitti ensimmäistä kertaa historiassaan 30 milj. tonnin rajan.
Varapääministerinä hän johti hallituksen työryhmää liiketoimintaympäristön parantamiseksi, avasi Latvian kehitysviraston edustuston Lontooseen ja ajoi ”yhden luukun” periaatteella toimivaa investointivirastoa. Vuonna 2004 perustettiin LIAA, joka toimii yhä.
Talousministerinä hän vapautti Ventspilsin pormestarin Aivars Lembergsin valtion edustajan tehtävästä Ventspils Naftassa. Jopa pääministeri Krištopans, joka vaati hänen eroaan, kutsui tätä ministerin ”ainoaksi ammatillisesti rohkeaksi askeleeksi”.
Pääministerin sijaisena hän allekirjoitti adoptiovanhempien tukea koskevat säännöt: 1000 latia lasta kohden. Vuoden 2004 lopussa ministeriö ilmoitti, että ensimmäistä kertaa itsenäisyyden palauttamisen jälkeen yksikään alle vuoden ikäinen vauva, jolla ei ollut vakavia terveysongelmia, ei odottanut adoptiota, osaltaan tuen ansiosta.
Latvian ensimmäisen puolueen (LPP), jonka perustajiin hän kuului, ehdotuksesta Saeima kirjasi perustuslain 110. artiklaan avioliiton suojan miehen ja naisen liittona: 65 ääntä puolesta, 6 vastaan. Muutosta tuki yli 10 000 kansalaisen allekirjoitus.
Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko myönsi hänelle, silloiselle Latvian liikenneministerille, 25. kesäkuuta 2008 Ruhtinas Jaroslav Viisaan ritarikunnan III luokan kunniamerkin ”merkittävästä henkilökohtaisesta panoksesta Ukrainan ja Latvian yhteistyön kehittämiseen”.
Hän keräsi 34 kansanedustajan allekirjoitukset, ja Saeima perusti tutkintavaliokunnan selvittämään finanssisektorin ”peruskorjauksen” sekä ABLV:n, PNB:n ja Baltic International Bankin sulkemisen seurauksia. Valiokunta ehdotti, että yrityksiltä poistetaan pankkien asiakkaisiin kohdistuvista liiallisista vaatimuksista johtuva ylimääräinen taakka.
Omien sanojensa mukaan hänen ehdotuksestaan luotiin sakraalimatkailun ohjelma, ja monet Latvian kirkot saivat rahaa korjauksiin. Vuonna 2006 kardinaali Jānis Pujats, arkkipiispa Jānis Vanags ja piispa Pēteris Sprogis kiittivät julkisesti hänen puoluettaan näistä varoista.
Yhteisöveroa laskettiin 25 %:sta 15 %:iin. 15 %:iin se laskettiin vuonna 2004, kun hän oli varapääministeri
Baltic Times, 2003Kaikki on jo vaa'alla. Napauta kiekkoa poistaaksesi sen vaakakupista tai palauttaaksesi sen
Rautatieläisten palkat kaksinkertaistuivat: 261 latista 533 latiin vuosina 2004–2007
LDz:n vuosikertomus 2007Vain vahvistetut summat. Viivoitus tarkoittaa, että rahat on luvattu mutta niitä ei ole vielä kokonaan sijoitettu, tai syytteen versiota, jota ei ole todistettu.
oleskelulupaohjelman investoinnit 2010–2024, 19 900 lupaa
Riga Waterfront, rakennustyöt käynnissä vuodesta 2025
vanhan puolueen maksamaton sakko
Pelkästään asiakirjojen mukaan jopa 4,8 mrd. € plussaa vastaan 0,75 milj. € miinusta. Vaikka mukaan laskettaisiin todistamattomat 3 milj. € digi-tv-asiassa, plussa on satoja kertoja miinusta suurempi. Šlesersin oman, Deloitteen viittaavan arvion mukaan oleskelulupien kokonaisvaikutus on vielä suurempi, mutta emme ole tarkistaneet tätä arviota emmekä sisällytä sitä lopputulokseen.
Miljoonaa euroa, yksi asteikko. Miinukset tuskin näkyvät siinä: ne ovat satoja ja tuhansia kertoja plussia pienempiä.
”Asiakirja” = luku raportista. ”Laskelma” = laskutoimitus virallisista tiedoista.
Asiakirja19 900 lupaa. Kutsuu ohjelmaa omaksi aloitteekseen
Laskelmakulutus kasvoi 177 milj. eurosta vuonna 2003, ennen Ryanairin tuloa, 574 milj. euroon vuonna 2008. Kasvu vuoden 2003 tasoon verrattuna laskettu yhteen viideltä vuodelta. Ryanairin ja solmukohtalentoaseman vuodet
LaskelmaLDz:n keskipalkka kaksinkertaistui 261 latista 533 latiin, 13–15 tuhannella työntekijällä
Asiakirjavain sosiaalivero. Hän oli Rimi Baltijan ensimmäinen johtaja, ketjun liikevaihto on nyt noin 1,2 mrd. € vuodessa
AsiakirjaVID:n tiedot, vain julkiset vuodet. Perhe omistaa konsernin holdingyhtiön kautta, 50 % on Šķēlen perheellä
Luvatturakennustyöt käynnissä vuodesta 2025. Sijoittaja on Eagle Hills Abu Dhabista, Šlesersin perheellä on hankkeessa pieni osuus
AsiakirjaEU:n koheesiorahasto hyväksyi viisi Latvian hanketta hänen ollessaan liikenneministeri: Via Baltica- ja A12-tiet, 260 km raiteita, satamayhteydet, lentoaseman kiitotie. Kokonaiskustannus 384,3 milj. €
≈ 3 mrd. € jo saatu ja 3 mrd. € työn alla
Matkailun ja palkkojen kasvuun vaikuttivat myös EU-jäsenyys ja talousbuumi. Mikroyritysveroa ei ole laskettu mukaan: asiakirjojen mukaan sitä ajoivat Kampars ja Bērziņš.
Ei laskettavissa: julkista dataa ei ole. Siksi sitä ei ole lisätty summaan.
6 mrd € asiakirjojen mukaan ja ≈ 4,4 mrd € arvioitua matkailua 2009–2019. Tämä on arvio, ei asiakirja
Lentoasemien matkustajat, 2009 vs. 2008
Vuosina 2004–2008 Riian matkustajamäärä kasvoi 3,5-kertaiseksi, 1,06 miljoonasta 3,69 miljoonaan, Vilnan 2,1-kertaiseksi. Hän oli ministerinä maaliskuuhun 2009 asti.
Latvia ensin (LPV): vaalit ja aloitteet
sijaisperhettä hänen puolueensa johtaman lasten- ja perheministeriön aikana
leikkipaikkaa rakennettiin samoina vuosina
edullisia suoria lentoja Riiasta Eurooppaan hänen neuvottelujensa jälkeen
Latviaan tulivat Rimi, Narvesen, Cubus, Dressmann ja uudet kauppakeskukset
samassa avioliitossa, viisi lasta
oleskeluluvat sijoituksia vastaan 2010–2024, ensimmäiset rahat tulivat keskellä kriisiä
Missä hän oli perustaja, johtaja, aloitteentekijä tai osakas. Rooli on ilmoitettu siten kuin lähteet sen vahvistavat.
Toimitusjohtaja vuosina 1996–1997, kun Latvian ensimmäinen Rimi-myymälä avattiin. Kolmesta suurimmasta ketjusta Rimi tuli maahan ensimmäisenä, ja vuonna 2020 sillä oli 133 myymälää ja yli 6 000 työntekijää.
Cubus, Dressmann, Bik Bok, 1994–1998. Riian Dressmannilla Varner-konserni aloitti vuonna 1995 laajentumisensa ulkomaille. Vuoteen 1998 mennessä norjalaiset Varner ja Hakon olivat sijoittaneet Latviaan 40 milj. dollaria.
Entinen Centrs-tavaratalo Vanhassa Riiassa, 1995–1998.
Mols, Origo, Olimpija, Dole, Alfa, Minska yhteisyritysten kautta.
Kioskiketju neuvostoaikaisten Sojuzpetšat-kioskien tilalle.
Hotellit Latvija ja Ridzene Riian keskustassa.
Hänen yrityksensä voitti tontista käydyn kilpailun ja aloitti hankkeen. Tornin rakensivat Merks ja Hansabanka vuonna 2004: itsenäisen Latvian ensimmäinen pilvenpiirtäjä, nykyään Swedbankin toimisto.
Šlesersin kanta: hän on idean isä ja Salienan perustaja, ja hän osti yhdessä Frank Varnerin kanssa maata uutta kaupunkia varten. Asiakirjojen mukaan hän oli osakkaana Saliena Realissa, hankkeen ensimmäisessä yhtiössä, ja myi osakkeensa vuonna 2002. Marraskuussa 2002 hänestä tuli varapääministeri.
Sopimus Ryanairin kanssa, matkustajamäärä kasvoi 5,7-kertaiseksi 2003–2009.
Sopi vuonna 2005 Tallinkin kanssa päivittäisestä linjasta. 10 vuodessa se kuljetti 5,5 miljoonaa matkustajaa.
Kutsuu ohjelmaa omaksi aloitteekseen. 1,64 mrd. € investointeja vuosina 2010–2024.
”Äitien palkat”, elatusaparahasto, noin 300 leikkipaikkaa.
Puolue vuodesta 2021. 17 paikkaa Saeimassa vuonna 2026.
Suuri satamakonserni Riiassa: terminaalit, ahtaus, kontit, oma rautatie. Noin 400 työpaikkaa, yli 14 milj. € palkoista maksettuja veroja vuosina 2023–2025.
Andrejsalan uusi kaupunginosa, 3 mrd. € abudhabilaiselta sijoittajalta, rakennustyöt käynnissä vuodesta 2025. Maa ostettiin valtiolta 5,8 milj. eurolla, 5,2 kertaa kiinteistörekisteriarvoa kalliimmalla. Riika ei ole sijoittanut hankkeeseen rahaa.
Liiketoiminta, lentoasema, liikenne kriisin aikana, oleskeluluvat, perheiden tuki, äänestäjien kasvava luottamus. Kaikki linkein asiakirjoihin.
Näyttävimmät eivät vahvistuneet: KNAB totesi ”Putinin rahat” vahvistamattomiksi, ”oligarkkijuttu” on lopetettu, digi-tv-asiassa kaksi vapauttavaa tuomiota.
Vanhan puolueen maksamaton velka vuoden 2006 vaaleista, vuoden 2013 puheet neuvotteluista Venäjän kanssa, Saeiman hajottaminen vuonna 2011, 340 000 euron palautus mainonnasta vuonna 2026.
Tekoälysarja. Video on luotu tekoälyllä.